Tunnen tuulet Tuonelan Ne ujeltaa unohdusta kuoleman Tanaan on tyynta myrskyn edella Niin kohotan kolpakon sisarten ja veljien Huominen tulla jo saa
Airot tahdissa kasskyjen liikuttaa laivaa lailla tyrskyjen Miehet tuomittu soutamaan vihollisensa taakkaa kantamaan Tahdissa veto, tyonto Niskuroijat
Pudas on kilpensa, vilpiton virneensa tullut on terveena, arvossa nimensa Mutta oisin on piilossa, heikkona kauhusta on kuisketta korvassa, luuranko
Aukiolla hiljenee, hyytyy huudot pimeyteen Tuppeen miekat vihdoinkin painuu Jalkeen taiston ankaran on aika levon rauhaisan Veljet vartioi, muut uinuu
Ahjo nokinen, rauta taipunut tai miekka verinen ja kilpi murtunut Rehellisen tyon jaljet nayka saa Seisoo tekija ylpeana saavutuksistaan Kouriisi sylje
Me harvat kunnian miehet seisomme valtaajaa vasten On verella piiretty rajamme tahan se pitaa kuin ottemme rautainen Siis heittaytyy tielleni mies joka
Aani kuin saapuva ukkonen on halkaisee taivaan ja maan Vakevaan savyyn se kutsuaan soi se metallin saa uskomaan Kuuma kuin liekki ja kylma kuin jaa
Olemme kuullee kutsun joukkojen suurten seka pienten Olemme nahneet rivit nyrkkien vakevaa voima uhkuen Olemme kohdanneet vihollisen tuhatlukuisen Olemme
Yolla yksin herattyaan hien kun pyyhkii otsaltaan Voi olla varma etta kuullut on laukan kavion Elain jylha, julma, pelottava vuoren kokoinen Silmissaan
Miksi vingutte miksi koitatte vastustaa ette meille mitaan voi Emme antaudu Aina kuljemme ylvaina meidan laulumme soi Toinen on heikompi toistaan Paremmuus
Kun totuutta valettiin ja metallia taottiin Kuuli valiojoukko kutsun Teraksen ja Betonin Niin soturit rannikon vyoryivat lailla laivaston voitokkaana
Olkoon myrsky seka viima ja tuvassa lammin kammiina On kunnia ja miehuullisuus suoritta velvollisuus Maailma on kylma vaikka on ehka lammollakin paikka